21/06/2025

|

Mielipidekirjoitus

21/06/2025

Hypen aika on ohi, Suomessa tarvitaan kansallinen herätys tekoälyn saralla

Jaa blogi:

1700-luvun lopulla valtaosa ihmisistä työskenteli pelloilla. Ruoantuotanto oli hidasta, raskasta ja altista säälle. Sitten teollinen vallankumous toi lannoitteet, mekaaniset kylvökoneet, rauta-aurat ja myöhemmin traktorit. Yhtäkkiä yksi viljelijä ruokki kymmenen ihmistä. Maanviljelyn työn tuottavuus kasvoi jopa 300 prosenttia – ja yhteiskunta muuttui peruuttamattomasti. Tänään olemme jälleen samanlaisen murroksen kynnyksellä. Tekoäly ei ole vain teknologia – se on uuden aikakauden mahdollistaja. Se kykenee automatisoimaan rutiinityöt, parantamaan päätöksentekoa ja vapauttamaan ihmiset keskittymään enemmän luovaan ja arvoa luovaan työhön.

Tekoäly on tämän päivän tärkein liiketoimintakysymys muovaten yritysten toimintaympäristöä rajummin kuin mikään muu teknologinen murros sitten internetin. Silti monessa suomalaisessa yrityksessä tätä mahdollisuutta katsellaan sivusta. Puhutaan vastuullisuudesta, mutta vältellään rohkeita siirtoja.

 

Nyt kun tekoälykisa siirtyy yleisten kielimallien käytöstä tekoälyagentteihin ja organisaatioiden täsmätarpeisiin kehitettyihin sovelluksiin Suomessa on viimeinen hetki herätä tekoälyn potentiaaliin. Vaikka Stanfordin yliopiston viimeaikaisessa kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoitettiin tekoälyn potentiaalin kärkimaihin, pelkään, että suomalainen yrityskenttä on horroksessa tekoälyn hyödyntämisen saralla. Aalto-yliopiston tutkimuksen havainnot ovat hälyttäviä, sillä jopa 80 prosenttia yrityksistä epäonnistuu tekoälyn käyttöönotossa. Tekoälykelkasta putoaminen ei ole enää uhkakuva tulevaisuudessa – se on jo tapahtumassa monille suomalaisyrityksille.

 

 

 

 

Ensinnäkin tarvitaan ajattelutavan muutos. Tekoälyn todellinen potentiaali ei ole vain yksittäisissä sovelluksissa tai työkaluissa, vaan sen kyvyssä mullistaa koko organisaation toimintatapoja. Kyse ei ole IT-osaston, vaan ylimmän johdon projektista. Yritysjohdon on otettava henkilökohtainen vastuu tekoälyn integroimisesta liiketoiminnan ytimeen. Johdossa tulee myös aktiivisesti opetella ja hyödyntää tekoälyä päätöksenteossa, tai muuten he voivat olla pian entisiä johtajia.

 

Toiseksi, koska kukaan ei vielä tarkalleen tiedä, mihin kaikkeen tekoäly lopulta vaikuttaa, ei voida jäädä odottamaan tai tyytyä varovaisiin kokeiluihin. Esimerkiksi yleiset kielimallit antavat yleisiä vastauksia eivätkä juuri ymmärrä yrityksen tavoitteita ja toimintaa. Yrityksissä tulisi kääntää katsetta kouluttamaan tekoälyä organisaation omalla datalla ja avainmateriaaleilla, jolloin se jatkuvasti oppii lisää ja tuottaa parempia vastauksia.

 

Kolmanneksi, tekoälystä ei saa suurinta hyötyä, jos se vain myötäilee käyttäjiään tai toimii ilman riittävää harkintaa. Yksi esimerkki tästä on se, että tekoäly antaa vastauksia, vaikka käyttäjän kysymykset tai syöttämät tiedot ovat puutteellisia. Sen sijaan tekoälyn tulisi haastaa ja ohjata työntekijöitä ja johtoa parempiin päätöksiin. Yritysten tulisi kehittää tekoälyn käyttöä siihen suuntaan, että se tunnistaa tilanteet, joissa syötetyt tiedot ovat puutteellisia, ja osaa esimerkiksi pyytää käyttäjältä lisätietoja ongelman ratkaisemiseksi.

 

Liian usein suomalaisissa yrityksissä tuudittaudutaan ajatukseen, että voimme seurata ensin sivusta, mitä muu maailma tekee. Tekoälyinvestoinnit eivät ole vaihtoehto, vaan välttämättömyys. Yritykset, jotka viivyttelevät investointien kanssa, eivät ainoastaan menetä kilpailuetua, vaan uhkaavat kuihtua pois. Tämä voi myös vaatia nykyisen liiketoiminnan kannibalisointia tulevaisuuden kasvun eteen.

 

Tekoälyn muuttaessa toimialoja, liiketoimintaa ja työn tekemisen tapaa suomalaisyrityksissä tulee rohkeasti lähteä luomaan tekoälyllä kilpailuetua. Suomessa on kaikki edellytykset pärjätä globaalissa tekoälykisassa: huippuluokan koulutus, vahva teknologiaosaaminen ja innovaatiokulttuuri. Historian oppi on kuitenkin selvä: ne, jotka tarttuvat teknologiseen loikkaan ajoissa, rakentavat seuraavan aikakauden menestyjät.

Matti Petteri Pöntiö

Kirjoittaja

Matti Petteri Pöntiö
Matti Petteri on Y4 Worksin toimitusjohtaja sekä yksi perustajista. Yrityksien strateginen kehittäminen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen innostavat – lauta- ja videopelejä, scifiä sekä arkkitehtuuria unohtamatta.

Haluatko hyödyntää tekoälyä organisaatiosi strategiatyössä?

Suunta.ai mullistaa strategiatyön ja tekoälyn käyttöönoton edistyksellisille tiimeille. Se luo strategiasi kanssasi, oppii siitä ja toimii oivaltavana ongelmanratkaisijana.

Kirjoittaja

Matti Petteri Pöntiö
Matti Petteri Pöntiö
Matti Petteri on Y4 Worksin toimitusjohtaja sekä yksi perustajista. Yrityksien strateginen kehittäminen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen innostavat – lauta- ja videopelejä, scifiä sekä arkkitehtuuria unohtamatta.

Jatka lukemista

Y4 Insights

Tilaa näkemyksemme sähköpostiisi.

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käyttämisen Y4 Worksin tietosuojan mukaisesti.