Millaisia tukia julkinen sektori tarjoaa?
Julkista rahoitusta on monenlaista, riippuen esimerkiksi yrityksen koosta tai rahoittajan intresseistä. Tukea myönnetään kansainvälistymisen lisäksi myös muihin hankkeisiin, kuten tuotekehitykseen tai liiketoiminnan kehittämiseen. Usein yrityksen kansainvälistyminen on kuitenkin rahoittajan tavoitetila. Alla muutamia erilaisia tukimuotoja, joita julkinen sektori tarjoaa pk-yrityksille.
1. Avustukset
Julkiset avustukset ovat ei-takaisinmaksettavaa rahallista tukea, jonka tarkoituksena on kattaa osa yrityksen kansainvälistymisen kuluista. Esimerkiksi Business Finland tarjoaa tukirahoitusta yrityksille, jotka suunnittelevat liiketoimintansa skaalaamista kansainvälisille markkinoille. Avustukset voivat kattaa esimerkiksi kansainvälistymisstrategian suunnittelua, markkinatutkimusten toteutusta tai tuotekehitystä. Business Finlandin avustuksia pk-yrityksille ovat esimerkiksi Tempo-, Talent– ja Market Explorer -rahoitukset.
2. Lainat
Julkinen rahoitus voi olla avustusten lisäksi myös lainaa. Esimerkiksi Finnvera on suomalainen valtion omistama rahoitusyhtiö, joka tarjoaa lainoja, takauksia ja muita rahoituspalveluja esimerkiksi yritysten kansainvälistymistarpeisiin. Lainaa myönnetään muun muassa uusien markkinoiden avaamiseen tai kansainvälisen liiketoiminnan vahvistamiseen.
3. Pääomasijoitukset
Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivan pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) tavoitteena on edistää suomalaisen yritystoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä tekemällä pääomasijoituksia sekä pääomarahastoihin että suoraan kohdeyrityksiin. Toinen valtion omistama pääomasijoitusyhtiö on Business Finland Venture Capital Oy, joka tekee sijoituksia startup-yrityksiin sijoittaviin pääomarahastoihin. Toiminnan tarkoituksena on alkaviin yrityksiin keskittyvän pääomasijoitusmarkkinan kehittäminen Suomessa.
4. Neuvonta- ja konsultointipalvelut
Kansainvälistymisen tukeminen voi olla myös rahatonta apua. Esimerkiksi ELY-keskukset tarjoavat neuvontaa ja asiantuntijapalveluita kansainvälistymisen tueksi. Konsultointipalvelut voivat sisältää muun muassa kansainvälistymisen ja kasvun strategista suunnittelua tai markkinatutkimusta.
5. Verkostot
Rahatonta apua ovat myös verkostot. Verkostot ovat hyvin tärkeä osa liiketoimintaa Suomessa, mutta verkostojen tärkeys korostuu erityisesti kansainvälistyessä uusille markkinoille. Kansainvälistyvä yritys voi hyödyntää valmista julkisen sektorin ylläpitämää Team Finland-verkostoa. Verkosto kokoaa yhteen julkiset toimijat, jotka tukevat suomalaisten yritysten kansainvälistymistä. Verkosto tarjoaa tukea yrityksille erityisesti tiedon, kontaktien ja palveluiden avulla. Lisäksi eri aloilla on alakohtaisia verkostoja, joita kannattaa hyödyntää.
Mitkä tahot myöntävät julkista rahoitusta?
Suomessa on useita julkisia toimijoita, jotka tarjoavat rahoitusta sekä tukea pk-yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Alla muutama esimerkki näistä instituutioista.
1. Business Finland
Business Finland on suomalainen julkinen toimija, joka tarjoaa rahoitusta, asiantuntijapalveluita ja verkostoja suomalaisille yrityksille. Se on erityisen tunnettu innovaatiotoiminnan ja kansainvälistymisen tukemisesta.
Rahoitus: Business Finland tarjoaa erilaisia rahoitusvaihtoehtoja yrityksille, kuten avustuksia, lainoja ja pääomasijoituksia. Rahoitus on tarkoitettu tukemaan yritysten kasvua, tuotekehitystä ja kansainvälistymistä. Tutustu Business Finlandin rahoituksiin täällä.
Asiantuntijapalvelut ja verkostot: Business Finlandin asiantuntijat auttavat yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa, tunnistamaan uusia markkinoita ja löytämään oikeat yhteistyökumppanit. Business Finlandilla on myös laaja verkosto suomalaisia ja kansainvälisiä toimijoita, jotka voivat auttaa yrityksiä eri puolilla maailmaa. Lue lisää täältä.
2. ELY-keskukset
ELY-keskukset ovat alueellisia viranomaisia, jotka tarjoavat monipuolista tukea yrityksille ja yrittäjille. Niiden toiminta kattaa laajan kirjon eri toimialoja. Keskukset ovat mukana alueellisessa kehittämisessä ja pyrkivät edistämään yritystoimintaa omalla toimialueellaan. Tutustu ELY-keskuksen toimintaan paikallisen keskuksen verkkosivuilla.
Rahoitus ja tuki: ELY-keskukset tarjoavat rahoitusta ja neuvontapalveluja yritysten perustamiseen, liiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälistymiseen.
Asiantuntijapalvelut: Lisäksi ELY-keskukset tarjoavat asiantuntija-apua ja neuvontaa erilaisissa yritystoiminnan kysymyksissä.
3. Finnpartnership
Finnpartnership on ulkoministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma, joka tukee suomalaisten yritysten liiketoimintaa kehitysmaissa. Katso lisää Finnpartershipin toiminnasta täältä.
Rahoitus: Finnpartnership tarjoaa matchmaking-palvelua, joka auttaa löytämään liikekumppaneita kehitysmaista, ja liikekumppanuustukea, joka on rahoitustukea suomalaisten yritysten ja kehitysmaiden yritysten välisille suhteille.
Neuvonta: Lisäksi Finnpartnership tarjoaa myös neuvontapalveluja ja tukea yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita laajentamaan toimintaansa kehitysmaihin.
4. Nopef
Nopef (Nordic Project Export Fund) on pohjoismainen rahoituslaitos, joka tukee pohjoismaisten yritysten ympäristö- ja ilmastohankkeita kehitysmaissa. Nopefin tavoitteena on edistää pohjoismaisia ympäristöteknologioita ja -palveluita samalla, kun se tukee kestävää kehitystä ja ilmastotavoitteita kehitysmaissa.
Rahoitus: Nopef tarjoaa rahoitusta toteutettavuustutkimuksiin ja valmisteluinvestointeihin, jotka liittyvät ympäristöystävällisten ratkaisujen viemiseen kehitysmaihin. Lue lisää täältä.
5. Euroopan innovaationeuvosto (EIC)
EIC on EU:n rahoitusväline, joka tukee innovatiivisia yrityksiä ja hankkeita koko Euroopan laajuisesti. Tutustu neuvoston toimintaan täällä.
Rahoitus: EIC tarjoaa rahoitusta innovatiivisille startup- ja pk-yrityksille, jotka kehittävät uusia teknologioita ja palveluita.
Asiantuntijapalvelut: EIC tarjoaa myös mentorointia, neuvontaa ja pääsyn laajaan verkostoon, joka auttaa yrityksiä kasvamaan ja menestymään.
Millaisia yrityksiä rahoitetaan?
Monet julkisen sektorin toimijat tavoittelevat rahoituksillaan Suomen viennin, talouden, työpaikkojen ja verotulojen kasvua. Koska Suomen markkina on melko pieni, edistetään tavoitteen saavuttamista kansainvälisten markkinoiden avulla. Kansainvälistyminen on yleensä oltava yrityksen tavoitetila, jotta rahoitusta myönnetään.
Rahoituksia saa siis usein yritykset, joiden liiketoiminta on skaalautuvaa ja joiden suunnitelmissa on viedä liiketoiminta uusille markkinoille. Muita yleisiä kriteerejä ovat: vakiintunut ja kannattava liiketoiminta, näyttöä liikevaihdosta jo parilta vuodelta, kestävällä pohjalla oleva talous, oma tuote tai palvelu sekä kasvava henkilöstömäärä. Lisäksi jokaisessa tuki-instrumentissa on myös omat tarkat vaatimuksensa.
Erilaisten yritysten kansainvälistymistä rahoitetaan myös eri tavoin. Aloittaville yrityksille on tarjolla erilaisia tukimuotoja, kuten Innovaatioseteli tai neuvontapalvelut. Vakiintuneet yritykset voivat saada myös merkittävimpiä summia tukirahoitusta tai lainaa. Suurin osa julkisen sektorin rahoitusinstrumenteista on kohdistettu pk-yrityksille.
Millainen rooli julkisella rahoittajalla on yritysten kansainvälisessä kasvussa?
Julkiset instituutiot eivät ole pelkästään rahoituksen lähteitä. Niiden rooli on myös mahdollistaa suomalaisten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, sekä kantaa riskiä kansainvälistymisestä yhdessä yritysten kanssa. Tarjoamalla rahoitusta ja tukea, ne edistävät yritysten kasvua ja laajentumista uusille markkinoille. Samoin julkiset rahoittajat helpottavat myös yritysten kokeiluja ja innovaatioita ottamalla usein osaa tuotekehityksen ja liiketoiminnan uudistamisen taloudellisesta riskistä.
Lisäksi rahoittajilla on yleensä jokin intressi, miksi rahoitusta myönnetään. Usein julkisten tahojen myöntämässä rahoituksessa intressi on luoda Suomeen uusia työpaikkoja, vaikuttaa johonkin yhteiskunnalliseen teemaan ja mahdollistaa talouden kehittyminen. Eli rahoitusta saa erityisesti kasvua ja kansainvälistä potentiaalia omaavat innovatiiviset yritykset.
“Kun jokin julkinen instituutti haluaa mahdollistaa pk-yritysten kansainvälistymistä, sen kautta halutaan synnyttää Suomeen lisää vientiä, verotuloja ja työpaikkoja. Julkiset tuki-instrumentit ovat väline tukea Suomen talouden kasvua, suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.”
– Viljami Kivistö, rahoitusasiantuntija
Julkisen rahoituksen rooli suomalaisten yritysten kansainvälistymisessä on siis merkittävä. Se tarjoaa yrityksille taloudellista tukea, asiantuntijapalveluja ja verkostoja, jotka voivat auttaa yrityksiä saavuttamaan kansainvälistymistavoitteensa. Rahoittajien tavoitteena on edistää Suomen talouskasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Julkinen rahoitus on keino tukea näitä tavoitteita.
Kansainvälistyminen on usein pitkä prosessi, joka vaatii aikaa, resursseja ja asiantuntemusta onnistuakseen. Julkinen rahoitus on mahdollistanut ja tukenut monia kotimaisia yrityksiä näiden kipukohtien ratkaisemisessa. Hyödynnä sinäkin yrityksellesi sopivat julkisen rahoituksen tuki-instrumentit. Lue asiakastarinoistamme, miten me olemme olleet mukana auttamassa yrityksiä hakemaan rahoitusta ja suunnittelemaan kansainvälistymistä.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
