Mikä on innovaatio?
Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai huomattavasti paranneltu tuote tai palvelu. Innovaatioita voivat olla myös käyttöön otetut uudet tai selkeästi parannellut tuotantomenetelmät.
Innovaation kaupallistamisella tarkoitetaan uuden tuotteen, palvelun tai liiketoimintaidean markkinoille saattamista. Ennen kaupallistamista innovaatiosta on yleensä vähintään todennettu kaupallinen hyöty, eli idean liiketoiminnallista hyötyä on testattu. Ennen kaupallistamista uudesta tuote- tai palveluideasta käytetään usein termiä keksintö.
Keksi idea, josta joku on valmis maksamaan
Sulkusen mukaan onnistunut innovaation kaupallistaminen lähtee hyvästä tuote- tai palveluideasta, josta joku on valmis maksamaan. Yrittäjän täytyy jatkuvasti pystyä perustelemaan niin itselleen kuin muille, miksi tuote- tai palveluidean kaupallistamiseen kannattaa sijoittaa rahaa.
”Jatkuva kehittäminen on iso ja oleellinen osa innovaatioiden kaupallistamista. On tärkeä miettiä jo varhaisessa vaiheessa, miten kehitystyö rahoitetaan.”, Sulkunen toteaa.
”Itsekkyys on sitä, että olet valmis tekemään mitä vaan innovaation eteen. Epäitsekkäänä olet myös valmis kuuntelemaan, kun saat palautetta.”
Kaupallistamisessa tärkeää on myös sitoutunut tiimi: osaaminen voi tulla tiimin sisältä tai sitä voi tulla myös ulkopuolelta. Yhteistyössä yrittäjän tulisi Sulkusen mukaan löytää sopiva tasapaino eräänlaisen itsekkyyden ja epäitsekkyyden välillä:
”Itsekkyys on sitä, että olet valmis tekemään mitä vaan innovaation eteen. Epäitsekkäänä olet myös valmis kuuntelemaan, kun saat palautetta.”
Kehittäminen lähtee ongelman ja juurisyiden ymmärtämisestä
Hyvän innovaation kehittäminen lähtee käyttäjien, kuluttajien ja markkinoiden havainnoinnista ja analysoinnista. Uuden idean kaupallistamisen pohjatyönä Sulkunen suosittelee keskittymään kuluttajien ongelmaan. Kun ongelma on määritelty, siihen syvennytään ja pyritään tunnistamaan se, miten ongelma voidaan ratkaista.
Sulkunen mainitsee, että vaikka yrittäjällä olisi mielessään hyvin toimiva ratkaisu, on silti tärkeää ymmärtää kuluttajan juurisyy eli tunnistaa ne tarpeet, jotka johtavat ongelmaan ja sen ratkaisuun. Vaikka näennäisesti tunnistettaisiin asiakkaan ongelma, voi ongelma koostua todellisuudessa monista osatekijöistä, jotka on hyvä tiedostaa innovaation kehitystyössä. Innovaatioiden kehittämisessä ideoidaan ja tehdään jatkuvaa arviointia siitä, millä olisi kaupallistettavaa arvoa ja mikä vastaa kuluttajan juurisyihin ja ongelmiin parhaiten.
Ongelman arvioinnin kautta lähdetään tutkimaan ympäristöä ja teemaa hieman laajemmin: minkälaisia ilmiötä innovaatioon liittyy? Ilmiön ymmärtämisen kautta uutta tuote- tai palveluideaa lähdetään lihavoittamaan eli konseptoimaan. Yrittäjän kannattaa esimerkiksi miettiä, miten idea toimii ja mitä elementtejä siihen kuuluu, miten se saadaan kuluttajien käyttöön ja miten se hinnoitellaan. Myös kaupallinen hyöty täytyy punnita: mitä kulueriä ideasta tulee ja kuinka paljon resursseja menee jo itse kehitystyöhön? Millainen markkinapotentiaali ratkaisulla tosiasiallisesti on?
Kehitystyössä voi hyödyntää esimerkiksi tuplatimanttimallia (kuva alla). Ensimmäisessä timantissa keskitytään ongelman ymmärtämiseen asiakasymmärryksen keräämisellä ja kiteyttämisellä. Toisessa timantissa keskitytään ratkaisun kehittämiseen ja lopulta toteutukseen.
Testaa, testaa ja vielä kerran testaa
Grönroos suosittelee testaamaan ideaa jo varhaisessa vaiheessa. Näin saadaan tietoa siitä, kuka hyötyy tuotteesta tai palvelusta. Sulkunen komppaa mukana ja korostaa idean testaamista jokaisessa kaupallistamisen vaiheessa. Esimerkkinä hän mainitsee A/B-testin, jossa tarjoillaan kaksi erilaista versiota innovaatiosta kuluttajalle. Tämän jälkeen tarkastellaan, kumpi saa aikaan enemmän haluttua toimintaa.
”Joku varmasti lähtee tekemään samaa juttua jossain vaiheessa. Jo tässä vaiheessa kannattaa ymmärtää omat vahvuudet ja erityisyydet.”
Sulkunen suosittelee myös pohtimaan, kuinka helposti innovaatio on kopioitavissa. Testaamisen aikana kannattaa kysyä, kuinka valmis idea on ja kuinka nopeasti oman idean saa markkinoille. Suojauksesta, kuten mallisuojasta tai patentista, kannattaa myös huolehtia ajoissa.
”Joku varmasti lähtee tekemään samaa juttua jossain vaiheessa. Jo tässä vaiheessa kannattaa ymmärtää omat vahvuudet ja erityisyydet”, hän muistuttaa.
Maailman valloituksessa tärkeää on markkinatuntemus
Kun idea on todettu hyväksi ja palvelu tai tuote on Suomessa menestynyt, voi yrittäjän haaveena olla kansainväliset markkinat. Kansainvälistymistä ajatellen Sulkunen korostaa myynnin ja markkinatuntemuksen tärkeyttä.
”Yrittäjällä täytyy olla markkinatuntemusta maasta tai maista, joihin aikoo tuotteensa kaupallistaa. Ulkomailla yrittäjä luultavammin tarvitsee kumppanin, sillä yksin on lähtökohtaisesti vaikea lähteä kansainvälisille markkinoille. Kumppani pystyy avaamaan sinulle markkinaa”, hän muistuttaa.
Kaupallistamisessa tulee ottaa huomioon myös esimerkiksi logistiikka. Mihin on fiksua sijoittaa varastot, missä tuotteet tuotetaan? Lisäksi maksuvalmiudet ovat erilaiset eri maissa ja näihin täytyy perehtyä ennen tuotteen viemistä ulkomaille.
”Ulkomailla yrittäjä luultavammin tarvitsee kumppanin, sillä yksin on lähtökohtaisesti vaikea lähteä kansainvälisille markkinoille. Kumppani pystyy avaamaan sinulle markkinaa.”
Sulkunen ottaa esiin myös erilaiset kieliversiot alustapalveluissa: tukea on usein tärkeää tarjota käyttäjien omalla kielellä. Tässäkin kumppanit voivat olla hyvä vaihtoehto. Myös tuotetietoihin ja niiden kieliversiovaatimuksiin on perehdyttävä huolella.
Kaupallistamisen haasteena benchmarkkauksen puute ja rahoitus
Sulkusen mukaan iso haaste innovaation kaupallistamiseen liittyen on riittämätön benchmarkkaus eli analyysi itsestä ja kilpailijoista. Yrityksiltä saattaa puuttua tieto siitä, mitä on jo kokeiltu, kuinka paljon kilpailijoita markkinoilla on ja mitä he tekevät.
Myös resurssit tulevat monella yrityksellä vastaan kaupallistamisessa. Sulkunen muistuttaa, että jo kehitysvaihe vie resursseja ja henkilöstön aikaa. Joskus erityisesti alkuvaiheessa yrittäjät eivät uskalla ottaa lainaa kehitystyötä varten, mikä voi olla järkevää.
Idealle ja sen kaupallistettavuudelle on hyvä olla tunnistettuina selkeät lähtökohdat. Tätä varten kannattaa Sulkusen mukaan ehdottomasti tutkia vaikkapa erilaiset julkiset rahoitusvaihtoehdot ja palvelut. Rahoituksen hakemiseen on asiantuntija-apua saatavilla myös Y4 Worksilta.
Ulkopuoliseen apuun ja rahoitukseen kannattaa tarttua
Innovaation kaupallistamisessa tarvitaan paljon aikaa ja testauksia. Siksi yrittäjän kannattaa hyödyntää jo edellä mainitusti asiantuntijoiden apua. Sulkunen huomauttaa, että ulkopuolista konsultointia voi hyödyntää myös kaupallistamisen eri vaiheissa
“Esimerkiksi jos yrittäjä ei ole päässyt ongelmaan kiinni, pystymme auttamaan juurisyiden tunnistamisessa ja ratkaisuvaihtoehtojen ideoinnissa. Asiantuntijan apua voi myös hyödyntää eri testausvaiheissa ja liiketoimintamallin kehittämisessä.”
Julkisella sektorilta löytyy hyviä palveluja sekä avustuksia innovaation kaupallistamiseen esimerkiksi ELY-keskukselta ja Business Finlandilta. Grönroos mainitsee erityisesti Ely-keskuksen kehittämispalvelut, jotka toimivat hyvänä matalan kynnyksen tukena yrittäjälle.
“Ely-keskuksen kehittämispalveluissa voidaan tarkentaa tuotteen konseptia, tehdä markkinakartoitusta, testata ja pilotoida tai kartoittaa tuotesuojausta.”
“Grönroos suosittelee Ely-keskuksen kehittämispalveluita vasta-aloittaneille ja toimintaansa muuttaneille yrittäjille. Business Finlandin innovaatioseteliä Grönroos taas suosittelee yritykselle, jolla on jo kansainvälistä kasvua omaava innovaatio.”
Kehittämispalvelut voivat olla oiva väline myös myynnin käynnistämiseen:
“Esimerkiksi jollekin uudelle palvelulle saadaan käynnistettyä myynti syventymällä siihen, ketkä ovat palvelun tai tuotteen ensimmäiset asiakkaat”, Grönroos kertoo.
Rahoitukseen hankkimiseen kannattaa myös hyödyntää asiantuntijoita. Asiantuntijat voivat auttaa tekemään rahoitushakemuksen sen jälkeen, kun yhdessä on keskusteltu, mikä rahoituksista olisi yrittäjän tilanteessa hyödyllisin.
Grönroos suosittelee Ely-keskuksen kehittämispalveluita vasta-aloittaneille ja toimintaansa muuttaneille yrittäjille. Business Finlandin tukipalveluita Grönroos taas suosittelee yritykselle, jolla on jo kansainvälistä kasvua omaava innovaatio.
Yhteenveto: muistilista innovaation kaupallistamiseen
- Pohdi ja sparraa huolellisesti: kuka maksaisi ratkaisustasi? Mihin ongelmaan ja juurisyihin innovaatiosi vastaa?
- Selvitä etukäteen: millaista rahoitusta innovaation kaupallistamiseen tarvitaan ja mistä niitä voisi hankkia?
- Suunnittele ajankäyttö: kuinka paljon kaupallistamiseen menee ajallista resurssia henkilöstöltäsi? Kenet osallistat mukaan?
- Listaa yrityksesi tavoitteet (vielä kerran)
- Testaa ideaa potentiaalisilla käyttäjillä esimerkiksi asiantuntijan avulla
